HUOM!
Keskustelufoorumi ei korvaa lääkäriapua! Kaikki viestit ovat vain käyttäjien omia mielipiteitä. Muutokset hoitosuunnitelmaan on tehtävä aina oman lääkärin kanssa!
Kriisitilanteessa soita Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen 010 195 202 (päivystää arkisin klo 9.00-07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00-07.00).

Milloin masennuksenne alkoi?

Masennus, mania ja kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Vieras

Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja Vieras » Su 11 Syys 2016, 18:33

Muistatteko milloin masennuksenne alkoi? Olen itse ollut aina sellainen "surumielinen", olo on huonontunut vuosi vuodelta ja lopulta huomasin masentuneeni täysin toimintakyvyttömäksi.

Laukaiseekohan masennuksen yleensä joku iso muutos tai tapahtuma? Vai onko muitakin tällaisia ikimasentuneita?

Avatar
pirstaloitunut
Viestit: 19
Liittynyt: Ma 12 Syys 2016, 12:44

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja pirstaloitunut » Ma 12 Syys 2016, 16:53

Mun masennuksen taustalla oli kurjat kotiolot, koulukiusaaminen ja geenit. Suvussani varmaankin jokainen on mieleltään häiriintynyt, mikä on ikävää. Sairauksiin, diagnooseihin ja lääkkeisiin "turtuu".

Sairastuin ollessani ala-asteella, eli todella nuorena. Siksi pitkään en edes tiennyt normaalista elämästä, varhaislapsuudesta (joka oli kohdallani ihanaa aikaa) ei juurikaan muistikuvia ole jäänyt. Nyt vasta ehkä viimeisen vajaan vuoden aikana olen ollut varsinaisessa kuntoutumisvaiheessa. Itse diagnoosi vakava masennus poistettiin viime vuonna, mutta meni kuukausia kun tunsin, että minulla oli vääriä/vanhentuneita diagnooseja.

Eli siis, masennukseni alkoi ollessani nelosella tai vitosella, ja viimeisimmän vuoden sisällä koen olevani irti masennuksen syövereistä. Olen 18-vuotias.
www.pirstaloitunut.blogspot.fi
♥ ♥ ♥

pringlesprinssi

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja pringlesprinssi » Ti 13 Syys 2016, 18:04

noh, diagnoosin sain 15-vuotiaana (noin puoli vuotta sitten) mutta voisin sanoa että olen ollut masentunut noin 11-12-vuotiaasta. mulla masennus johtuu varmasti osittain kiusaamisesta, vanhempien huutamiseen liittyvä trauma vaikutti varmasti sillä lailla, että sulkeuduin enkä ole ikinä oppinut ilmaisemaan tunteitani. ukin sairastuminen viime syksynä aloitti pahemman kauden, ja viime keväänä olin ihan paskana. nyt mä vaan yritän selvitä.

Tintti
Viestit: 18
Liittynyt: Su 11 Syys 2016, 21:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja Tintti » Ti 13 Syys 2016, 23:04

Sain diagnoosin vasta jokunen vuosi sitten, mutta olen ollut masentunut paljon pidempään. Jo 2004 täytin masennuskyselystä keskivaikeaan riittävät pisteet, mutten osannut hakeutua hoitoon, vaikka ystävät sitä suosittelivat. Ajattelin pitkään, että tilanne on jotenkin ohimenevä ja että mun pitää vaan jaksaa, koska muutkin jaksavat. Lopulta olin siinä pisteessä, että itkin vaan kaikki päivät, enkä käynyt pariin viikkoon suihkussa. Siinä vaiheessa kaveri tuli kotoa hakemaan ja suurin piirtein talutti mut lääkärille kädestä pitäen.

En osaa varmaksi sanoa mistä oma masennukseni johtuu. Sen tiedän, että mikään yksittäinen tapahtuma sitä ei ole aiheuttanut. Olen "kasvanut ujoksi", eskarissa ja koulussa kiusattiin ja jätettiin ulkopuolelle, jolloin sitä alkoi välttelemään ja pelkäämään ihmiskontakteja. Erakoiduin jo lapsena. Kotona ei ollut sen helpompaa. Mikään mitä teki ei ollut ikinä riittävästi. Kiusaamiseksi tuleminenkin oli oma vika, koska eihän kukaan kiusaa ketään ilman syytä. Opin, että syy oli minussa. Aloin miellyttämään ihmisiä, joka johti siihen, että pian laitoin kaikkien muiden tarpeet omieni edelle. Minulla ei ollut omia mielipiteitä. Ei ole aina vielä tänäkään päivänä ja jos onkin, en välttämättä uskalla sanoa niitä ääneen.
"Minun tapani laskea leikkiä on kertoa totuus. Se on maailman hauskin juttu."
- George Bernard Shaw

arpinen
Viestit: 12
Liittynyt: Su 18 Syys 2016, 14:22

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja arpinen » Su 18 Syys 2016, 15:01

Elämässäni tapahtui 8. luokan lopussa eräs merkittävä muutos, joka laukaisi masennuksen. Olin sitä ennen kyllä jo kärsinyt masennuksen oireista ja ahdistuksesta, mutta olin työntänyt kaikki negatiiviset tunteet pois ja padonnut ne sisälleni. Tämän muutoksen tapahduttua, joka oli kun mulla meni välit silloisen parhaan ystäväni kanssa, joka oli ollut melkeinpä ainoa ystäväni viimeiset 3,5-4 vuotta, kaikki ne patoutuneet tunteet ja se paha olo vain pääsi valloilleen ja kesän jälkeen, kun 9. luokka alkoi viiltelin melkein joka päivä, kun olo oli niin paska. Varmaan parhaan ystävän menetys voi kuulostaa jostain ihmisestä aika pieneltä, mutta koska olin aina kiusattu, eikä mulla ollut paljoa ystäviä niistä vähäisistä tuli super tärkeitä ja varsinkin tämän kyseisen ystävän kohdalla palvoin suurin piirtein maata hänen jalkojensa alla, koska hän oli niin 'ihana ystävä' eli se kun emme enää olleetkaan väleissä oli todella todella suuri muutos.

Syitä masennukseen löytyy sitten parikin: vuosia kestänyt kiusaaminen, geenit (suvussa on masennusta), vanhempien ero (se tapahtui jo kun olin vauva eli periaatteessa siinä että vanhempani eivät asuneet yhdessä ei ollut mitään ongelmaa, mutta kaikkea muuta siitä kuitenkin seurasi, kun omat vanhemmat tyylii vihasivat toisiaan kun olin lapsi), koin itseni syrjityksi isäni toimesta.. ja varmaan muitakin, mutta nuo nyt tulivat ekana mieleen..
Failed as humans,
turned into ash one by one
and scattered beautifully.

blathiack
Viestit: 3
Liittynyt: Su 18 Syys 2016, 20:25

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja blathiack » Su 18 Syys 2016, 20:29

Mun masennus alkoi pikkuhiljaa. Se alkoi kehittyä varmaan siinä ala-asteen loppupuolella, ehkä neljännellä tai viidennellä luokalla. Nyt täytän marraskuussa 21 vuotta - ja olen parhaillaan suljetulla psykiatrisella osastolla. Tämä on kahdestoista kerta osastolla, lyhin jakso on ollut vajaan viikon ja pisin noin kolme kuukautta.

Syyt mun masennukseen on äidin alkoholismi (jonka takia vanhemmat erosivat kun olin 4-vuotias), koulukiusaaminen, isän sairastelu ja kuolema sekä sisarusten huostaanotot. Ketään en silti halua syyttää.

Aika toivoton olo minulla on jo pitkään ollut, mutta yritän kaikin voimin valaa itseeni uskoa siitä että kyllä tästä vielä noustaan.

haitula
Viestit: 59
Liittynyt: Su 11 Syys 2016, 21:26

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja haitula » Su 18 Syys 2016, 23:30

arpinen kirjoitti:Varmaan parhaan ystävän menetys voi kuulostaa jostain ihmisestä aika pieneltä


Älä vähättele omia tunteitasi, äläkä vertaile ongelmiasi muiden ongelmiin. Sillä ei ole mitään merkitystä mitä muut ajattelee sinun menetyksistäsi tai mistä vaan. Sinun oma kokemuksesi on se, mikä on tärkeä, ja se on ainoa mikä vaikuttaa siihen minkälainen olo sinulla on. Täytyy vain oppia (joo, ihan kuin se olis niin helppoa... not!) hyväksymään omat tunteensa ja elämään niiden kanssa.

Sitäpaitsi, hyvän ystävän menettäminen EI ole pieni asia. Se on ihan verrattavissa moneen vaikeaan traumaan. Ja ymmärrän erityisesti tuon, kun sanot että hän oli ainoa ystäväsi - minullakaan ei ystäviä ole koskaan ollut mitenkään liikaa ja joka ikinen menetys on kirpaissut kovaa - ja kauan. Jotkut keskivertoa ikävämmät jutut vaivaavat edelleen, vuosia itse tapahtumien jälkeenkin. Ja nämä tunteet laukeavat milloin mistäkin, esim. jos vaikka löydän ko. ystävyyteen liittyvän kirjan tai jonkun muun esineen.

Minunkin masennukseni on kai oikeasti alkanut jossain vähän toisella kymmenellä, murrosiän aikoihin. Mutta kun ei silloin moisista asioista puhuttu niin en sitä ymmärtänyt enkä osannut hakea apua. Eikä kukaan huomannut, että minulla ehkä on jotain vakavasti pielessä... Itseasiassa nykyään kun katson silloista minääni, tai itseäni nuorena aikuisena, olen vakuuttunut että ongelmana on pohjimmiltaan epävakaa persoonallisuushäiriö, joka taas (geenien lisäksi) aiheutui kotioloista (näennäisesti ehjä, mutta jotenkin kylmä perhe + vaativa isä + vaikea äiti + kiusaava ja vähättelevä isosisko). Nyt sitten kun kolkuttelen ikäni puolesta puolta vuosisataa, asiat ovat "kypsyneet" niin paljon, että jouduin jäämään sairaseläkkeelle.

Kata
Viestit: 13
Liittynyt: La 15 Loka 2016, 19:29

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja Kata » La 15 Loka 2016, 19:50

Mun masennus alko nelosella ollessani 11v. Sillon mulla alko koulukiusaaminen, menetin kaikki ystävät, perhe rupes haukkuun, syyttään ja huutamaan eikä kukaan välittäny mistään mikä liitty muhun, koska mulla oli kaikki niin "täydellistä"... Diagnoosin sain kasiluokalla ja lääkkeet. Viime lukuvuonna olin viidesti suljetulla osastolla ja kerran päivä osastolla. Terapiaa on kohta takana kaks vuotta ja lastensuojelun toimettomuuskin on koettu, kun musta tehtiin kolme lastensuojeluilmotusta itsetuhosuuden takia ja ne alotti vaan perhetyön. Nyt mä vaan odotan, että täytän joulukuussa 18v ja voin päättää ite omista asioistani eikä isä voi määrätä kaikesta.

Avatar
Piip
Viestit: 41
Liittynyt: Pe 21 Loka 2016, 19:20

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja Piip » La 22 Loka 2016, 14:49

Muistaakseni vuoden 2009 aikana se alkoi olla jo sillä tasolla , että itsekin sen huomasin.

Elfie
Viestit: 6
Liittynyt: Ke 19 Loka 2016, 11:59

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja Elfie » La 05 Marras 2016, 17:15

Olin todella surumielinen jo lapsesta asti. Muistan itsetuhoisia ajatuksia jo lapsuusajoilta. Kasviin vaikeissa kotioloissa ja koulukiusattuna. Äitini, joka itse kärsi mielenterveys ongelmista ja oli kokenut traumoja huollosta kielsi ehdottomasti hakemasta apua. Asiat vain pahenivat vuosi vuodelta.

Parikymppisenä hain jokisikin aikaa lääkkeet. Diagnoosista ei tietoa. Lääkäri vain kysyi mitä haluan asialle tehtävän ja pyysin saada kokeilla lääkkeitä ja kävelin resepti kourassa ulos. En kokenut niiden auttavan.

Kolmikymppisenä vanhempieni jo kuoltua tuli lähetetyksi mielialapolille. Diagnoosina keskivaikea masennus ja pian niihin lisättiin myös postraumaattinen stressihäiriö. Koin kyllä kovasti että ongelmiani vähäteltiin. Lukuisia tehottomia lääkekokeiluja. Jatkuvaa pelkkää BDI:n täyttämistä, joka on vaikeaa kun ei koskaan koe olleensa normaali ja tiedä milloin sairastui. Vasta viimeaikoina monien huonojen kokemuksien ansiosta kävin yksityisellä psykiatrilla ja diagnoosi muuttui tyypin 2 kakssuuntaiseksi (mitä itse epäilin pitkään, mutta kukaan ei suostunut kuuntelemaan.) ja lääkitys ehkä toivottavasti viimeinkin menossa oikeampaan suuntaan.

Avatar
tulirotta
Viestit: 12
Liittynyt: Su 30 Loka 2016, 21:07
Paikkakunta: Nukkelaakso

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja tulirotta » Su 20 Marras 2016, 1:26

Olin ala-asteikäinen. Ekan kerran aloin suunnittelee kuolemaa jo vuonna 2007, pikkulikkana. En itekään tiiä mistä se paska alkoi.
Kaikella rakkaudella,
Mirette.

http://miretenmaailma.blogspot.fi

Avatar
demonwithin
Viestit: 3
Liittynyt: Su 19 Helmi 2017, 18:47

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja demonwithin » Su 19 Helmi 2017, 19:07

Varmaan jossain ala-asteen loppupuolella alko tulla toivottomuuden tunnetta. Taustalla vanhempien alkoholismia ja en oo ikinä sopinu joukkoon. Kyllä mulla on kavereita ja hyviäki sellasia, mutten uskalla kertoo niille tästä. Yhä edelleen ois ku laittais pussin päähän ja lähtis kouluun, kukaan ei nimittäin huomaa tai nää mitään ja hyvä niin. Mä haluun pitää tän pois koulusta, koska se on ainoo paikka jossa pääsen siitä hetkeks irti.
- Cause the night is dark and full of terrors

Nanna
Viestit: 2
Liittynyt: Su 16 Huhti 2017, 12:56

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja Nanna » Su 16 Huhti 2017, 13:07

Kirjoitin päiväkirjaani ensimmäisen kerran haluavani kuolla ollessani 9-vuotias. Taustalla oli vuosikausien kiusaaminen kotona ja myös ajoittain koulussa, jossa olin joutunut lähes tuntemattomien vanhempien koululaisten silmätikuksi. Herkkänä lapsena en myöskään saanut juuri tarvitsemaani huomiota. Nukuin huonosti ja sain päivittäin kuulla haukkuja. Vuosia kului ja tilanne paheni, tuli uusia "kuormia" kuten ystäväni masennus ja sairastuminen. Kuuntelin hänen murheitaan, mutta en itse koskaan kertonut kenellekään. Patosin kaiken sisälleni, kunnes kasiluokalla en enää jaksanut. Puhuin terveydenhoitajan kanssa, mutta pelkäsin jatkotoimenpiteitä, enkä halunnut hänen ottavan yhteyttä mihinkään. Ysiluokan alussa olin täysin pohjalla, kiltti suorittajatyttö, joka ei jaksanut enää mitään. Hakeuduin silloin uudelleen terveydenhoitajalle ja pääsin suoraan nuorisopsykiatrian poliklinikalle lähetteellä. Kuusi vuotta kesti ennen kuin lopulta sain suuni auki ja sain apua, ja se näkyy hitaassa paranemisessani. Nyt 19v.

Demonwithin kirjoitti, että "Yhä edelleen ois ku laittais pussin päähän ja lähtis kouluun, kukaan ei nimittäin huomaa tai nää mitään". Elän osittain samassa tilanteessa vieläkin, monet läheisistä ei näe, kuinka pohjalla olen ollut ja miten vieläkin menee. Se etäännyttää...

ziifou
Viestit: 6
Liittynyt: Ma 06 Marras 2017, 8:55

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja ziifou » To 09 Marras 2017, 7:32

Olen tehnyt pitkän uran henkisesti kuormittavassa ja liian paljon vastuuta sisältävässä työssä yhdelle henkilölle. Joitain vuosia sitten elimistö alkoi antamaan merkkejä, enkä niistä ymmärtänyt. Pystyin tekemään "moniajolla" hyvin paljon työtä ja kaikenlaista. Tila vaan paheni menin valittelemaan muita ongelmia ja lääkäri löysi vatsasta jonkun möykyn, joka ei lopulta ollut mitään, mutta lääkäri ei ymmärtänyt sitä, että tämä henkilö on jo aika pahassa depressiossa menossa. Tuolla hetkellä olin jo aika hermorauniona ja olin varma, että nyt on jotain pahasti vialla. Lääkäri unohti soittaa tulokset ja odotin viikon vastausta hermorauniona ja lopulta soitin ja kyselin itse tulosta ja vastaus oli ei mitään vialla. Ei se mitään auttanut, tila oli jo menossa kiihtyvällä tahdilla alas. Aloin olemaan hyvin ärtyisä kaikesta, en pystynyt olemaan enää toimistolla tekemässä mitään. Yhtenä viikonloppuna sain kuulla hyvän ystäväni kuolleen, oli liukastunut, lyönyt päänsä kylpyammeeseen ja hänen elämä päättyi siihen. Nyt alkoi olemaan elimistön kyky puskuroida täynnä ja pitää mies kasassa. Istuskelin autossa parkissa ja sitten romahti maailma, ilman varoitusta, pidin ratista kiinni ja aloin itkemään, ymmärtämättä mitä tapahtui. Vaimo kuskasi lääkäriin ja sain jotain pillereitä ja kotiin. Menin uudestaan seuraavalla viikolla lääkäriin ja mielessäni on vielä vahvana lääkärin sanat:"sä oot kunnossa ensi kesänä"... tuosta on nyt aikaa 4.5 vuotta. Lääkäri, joka oli unohtanut soittaa tulokset soitti sitten kun olin jo romahtanut, vastasin puhelimeen ja totesin kaiken olevan hyvin, vaikka ei ollut.

--
https://olikotassakaikki.blogspot.com

t-petsku
Viestit: 2
Liittynyt: Ti 07 Marras 2017, 17:03

Re: Milloin masennuksenne alkoi?

ViestiKirjoittaja t-petsku » Pe 10 Marras 2017, 14:44

Noin 15 vuotta sitten (virallisesti). Kuinka pitkään tilanne oli niin kuin bubblin' under, vaikea sanoa.

Palaa sivulle “Mielialahäiriöt”