HUOM!
Keskustelufoorumi ei korvaa lääkäriapua! Kaikki viestit ovat vain käyttäjien omia mielipiteitä. Muutokset hoitosuunnitelmaan on tehtävä aina oman lääkärin kanssa!
Kriisitilanteessa soita Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen 010 195 202 (päivystää arkisin klo 9.00-07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00-07.00).

Yksinäisyys

Yleistä keskustelua kaikesta mielenterveysongelmiin liittyvästä. Tänne myös keskustelut sairauksista, joilla ei ole vielä omaa aluetta.
durand
Viestit: 1
Liittynyt: Ti 15 Touko 2018, 20:50

Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja durand » Ti 15 Touko 2018, 20:57

Foorumi näyttää melko kuolleelta mutta netistä ei löydy muitakaan aktiivisia foorumeita.
Voisin aluksi kertoa että olen alle kolmekymppinen mies joka on koko ikänsä kärsinyt erilaisista mielen häiriöistä. Minulla on yleinen ahdistuneisuushäiriö, vakava-asteinen masennus, kaksisuuntainen mielehäiriö, traumaperäinen ahdistus ja epäillään dissosiaatiota. Lisäksi minulla on ollut psykoottisia masennusjaksoja ja vainoharhaisuutta. Olen yrittänyt itsemurhaa ja ollut monesti osastolla, ja tällä hetkellä asun hoitokodissa. Minulla on tarkoitus tämän vuoden puolella päästä muuttamaan omilleni. Olen jo aloittanut terapian, mutta en ole hyötynyt siitä vielä kovin paljoa.
Olen erittäin kovin yksinäinen, minulla ei ole yhtään kavereita. Toivoisin kovasti itselleni naisystävää. Olen yrittänyt etsiä netistä kavereita vuositolkulla, mutta yleensäkään kukaan ei koskaan vastaa minulle. Ei tervehdykseen, tai sitten keskustelu päättyy kun kysyn kuulumisia. Se syö mieltä ja itsetuntoa yhä enemmän. Minussa on jotain vikaa ja keskustelutavassani. Olen varmasti ihmisten mielestä outo tai epämiellyttävä. Pahinta on, että en itse ymmärrä mitä teen väärin.
Osaisikohan kukaan auttaa minua ystävien löytämisessä. :ugeek:

Freni
Viestit: 58
Liittynyt: La 10 Helmi 2018, 12:56
Paikkakunta: Etelä-Pohjanmaa

Re: Yksinäisyys

ViestiKirjoittaja Freni » Ke 16 Touko 2018, 10:16

^Yksinäisyys on kuulemma Suomessa kansantauti tai jotain. Niin et et kyllä oo ainoa kuka siitä kärsii. Hm.. millähän lailla me voitais auttaa kaveripulmassa? Naisystävän etsimiseen en osaa oikein vinkkejä antaa..mut semmosia ihan vaan muuten vaan kavereita saattais löytyä helpommin.

Joskus kun mä meen jollekkin jotain jutteleen niin se ihminen näyttää kauheen vaivaantuneelta ja semmoselta että se olis mieluummin jossain muualla jonku muun kanssa. Se kattoo tyyliin et miksi tuo on tuossa ja selittää mulle tuota asiaa? Ja mä mietin että mitä mä nyt taas tein tai sanoin väärin..

Joo eihän tälle palstalle kauheesti kirjoittele ihmiset niinku joka päivä tai silleen joka toinenkaan saati sitten joka viikkokaan, silloin tällöin kumminki jottain..

Palaa sivulle “Yleistä mielenterveysongelmista”